Valo loistaa pimeydessä

huhtikuu 28, 2016

Kuningatar Elisabet II täytti viime viikolla 90 vuotta. ”Lilibet” ei tyttösenä voinut tietää, mikä hänestä isona tulee. Hänen tiensä Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijaksi aukeni, kun Edvard VIII luopui kruunusta vuonna 1936 ja Yrjö VI nousi tämän tilalle. Yrjö VI kuoli verrattain nuorena vuonna 1952, ja niin kruununprinsessa Elisabetista tuli hallitseva kuningatar.

Elisabet on nähnyt maailman pahuutta hyvin läheltä. 1940-luvun alussa Lontoon pommitukset ajoivat tuolloin teini-ikäisen prinsessan evakkoon Winsodorin linnaan.

Kuningatar on tunnustava kristitty, joka on esimerkiksi lukenut otteita John Bunyonin Kristityn vaelluksesta radiossa. Viime jouluna hän piti kunnon joulusaarnan, jossa hän muistutti meitä evankeliumin valosta: ”Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa” (Joh. 1:5).

Jos olemme kristittyjä, olemme kuninkaallisia. Isän kuolema teki Elisabetista kuningattaren. Meistä taas tulee Jumalan lapsia Pojan kuoleman ansiosta, jos me uskomme Jeesuksen sovittaneen syntimme.

Apostoli Pietari kirjoitti uskoville: ”Te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa, määrätty julistamaan hänen suuria tekojaan, joka teidät on pimeydestä kutsunut ihmeelliseen valoonsa. Ennen te ette olleet kansa, mutta nyt te olette Jumalan kansa. Ennen te olitte armoa vailla, mutta nyt on Jumala teidät armahtanut” (1. Piet. 2:9–10).

Raamattu on monissa asioissa ehdoton. Ihminen ei voi hoippua kahden vaiheilla, vaan hän elää joko valossa tai hengellisessä pimeydessä.

Meidän on hyvä kuningatar Elisabetin tavoin muistaa, että valo voittaa pimeyden, vaikka aina ei siltä näyttäisikään.

Julkaistu Suur-Keuruussa 28.4.2016.

 

Anteeksiannon voima

huhtikuu 30, 2015

Meidän ei aina ole helppo antaa anteeksi niille, jotka ovat rikkoneet meitä vastaan. Jotkut Irakin kristityt ovat kuitenkin pystyneet jopa siunaamaan armottomia vihollisiaan.

Kun Lähi-idässä kauhua kylvävä Isis valloitti Mosulin viime heinäkuussa, sadattuhannet kristityt joutuivat pakenemaan kodeistaan. Monet heistä löysivät turvapaikan Kurdistanin Irbilistä.

Yksi pakolaisista on 10-vuotias Myriam, joka sanoi äskettäin kristillisen TV-aseman SAT-7:n haastattelussa: ”Pyydän Jumalaa antamaan heille anteeksi.”

Juuri nämä pyssymiehet olivat yrittäneet tappaa Myriamin, hänen ystävänsä ja perheensä. He olivat riistäneet heiltä kodin ja kaiken, mitä he omistivat.

Olisi ollut helppo jäädä piehtaroimaan katkeruudessa ja kylvää vihaa ympärilleen, mutta tämä pakolaisleirissä asuva pieni tyttö oli oivaltanut, että kristinuskon evankeliumi on dynaaminen, muuttava voima. Hän teki niin kuin Jeesus, joka rukoili ristillä vainoojiensa puolesta: ”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät” (Luuk. 23:34).

Yli miljoona katsojaa on nähnyt Myriamin todistuksen, joka osoittaa, miten mullistavaa Jeesuksen opetus on. Se katkaisee koston kierteen ja muuttaa näin maailmaamme paremmaksi.

Myriam ei ole mikään yksittäinen pylväspyhimys, vaan tavallinen – joskin hyvin etevä koululainen – ja Jeesuksen todellinen seuraaja. Hän antoi tilaa evankeliumin muuttavalle voimalle, ja näin hän pystyi antamaan anteeksi.

Vain harvat ovat oivaltaneet, että hekin voisivat toteuttaa Jeesuksen radikaaleja opetuksia arkielämässään ja rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään (Matteus 22:37–40).

Luomisessa ei ole aukkoa

kesäkuu 28, 2014

Olisin vielä kymmenen vuotta sitten saattanut Juhani Kuosmasen (RV23) tavoin pitää luomisen aukkoteoriaa varteenotettavana selitysmallina. Evoluutio vuosimiljoonineen on siinä mielin kyllästyttänyt populaarikulttuurin, että harva tulee pohtineeksi, mistä ajatus pitkistä ajanjaksoista on peräisin.

 Sitten aloin tutkia asiaa niin teologisesti kuin tieteellisestikin. Päädyin siihen, että aukkoteoria vuotaa kuin seula. Sen ainoa motiivi oli yhdistää luominen ja vuosimiljoonat.

 Raamattu ei kerro meille kovin paljon luomisen yksityiskohdista. Aukkoteorian varhaiset kannattajat ovat monesti yrittäneet tilkitä aukkoja. R. A. Torrey esimerkiksi uskoi, että maa autioitui esiaadamilaisen rodun synnin vuoksi.

 Tämä on lähinnä satuilua, koska Raamattu luonnehtii Eevaa kaikkien ihmisten äidiksi (1. Moos 3:20). Esimerkiksi neandertalilaiset olivat vedenpaisumuksen jälkeen eläneitä Nooan jälkeläisiä. Varhaiset nykyihmiset kehittyivät evolutionistien mukaan jo ainakin 200 000 vuotta sitten, joten aukkoteoria ei voi samanaikaisesti pitää kiinni sekä vuosimiljoonista että Genesiksen sukuluetteloista.

 On loogisinta uskoa, että Genesiksen ensimmäinen jae on tiivistelmä luomisesta ja yksityiskohdat seuraavat toisesta jakeesta alkaen. Pimeys ei välttämättä ole moralista. Avaruudessa voi oikeasti olla pimeää. Maa oli aluksi autio, koska luominen oli vasta aluillaan.

 Jumala kuvaa luomistyötään hyväksi. Lusiferin kapina ei kuitenkaan ollut hyvä, joten sen on täytynyt tapahtua myöhemmin mutta ennen Genesiksen kolmatta lukua.

 Muutkin aukkoteorian tueksi esitetyt argumentit ovat varsin heppoisia. Maa on sikäli kiinnostava sana, että se voi tarkoittaa sekä koko maapalloa että Israelin maata, joten Jeremian kuvaama hävitys (4:23–27) todennäköisesti viittaa vain luvatun maan hävittämiseen eikä luomiseen.

 

 

 

 

Aukkoteoria ei selitä joukkotuhoja eikä kuoleman alkuperää

Touko 22, 2014

 

1. Mooseksen kirjan eli Genesiksen aukkoteoria perustuu 1800-luvun käsitykseen geologian hitaista prosesseista (uniformitarismi). Sillä pyrittiin sovittamaan yhteen pitkät ajanjaksot ja luominen. Siitä tuli suosittu selitysmalli, kun sitä käytettiin Scoffield Reference Biblessä. Teoria on viime vuosina menettänyt paljon kannatusta, koska siinä on ylipääsemättömiä teologisia ongelmia eikä se kykene selittämään fossiileja vakuuttavasti.

Aukkoteoria sulloo fossiileina näkyvän yhden ainoan suuren joukkotuhon Genesiksen kahden ensimmäisen jakeen väliin. Suurin osa tutkijoista kuitenkin uskoo, että näitä liki täydellisiä joukkotuhoja oli viisi.

Raamatun mukaan niitä oli vain yksi – Nooan ajan vedenpaisumus. Kaikki oli sangen hyvää Genesiksen kolmanteen lukuun saakka.

Aukkoteorian Aadam ja Eeva kävelivät Eedenissä valtavan fossiilihaudan päällä. Sen mukaan kuolema tuli maailmaan jo ainakin 520 miljoonaa vuotta sitten, eikä se ole sen jälkeen hävinnyt minnekään. Kun Jumala toi maaeläimet Aadamille, 65 prosenttia niistä oli jo kuollut sukupuuttoon. Nooa sai vain 35 prosenttia eläinlajeista arkkiin.

Fossiililöytöjen mukaan piikkikasvit ilmaantuivat maailmaan liki 400 miljoonaa vuotta ennen syntiinlankeemusta, joten aukkoteoria on kaikkea muuta kuin aukoton. Usko sieluttomiin esiaadamilaisiin olentoihin on käynyt kestämättömäksi, koska meissä kaikissa on ripaus neandertililaista, ja purjehdustaidoistaan tunnettua H. erectusta on myös vaikea pitää apinamiehenä.

Jeesus sanoi, että ihminen luotiin alussa. Markuksen evankeliumi 10:6 käyttää samaa sanaa (kr. arkhe) kuin Johannes viitatessaan kaiken alkuun (Joh. 1:1). Mutta aukkoteorian mukaan tämä alku ei oikeasti olisikaan alku vaan monta miljoonaa vuotta alun jälkeen – eli geologisesti katsottuna miltei lopun aikoina.

Fossiilien ajoitus on sitä paitsi melkoista arpapeliä. Kukaan ei voi olla varma siitä, pitävätkö ajoitusmenetelmien perusolettamukset paikkansa. Tutkijat eivät yleensä edes yritä ajoittaa miljoonien vuosien ikäisiksi arvioituja fossiileja, vaan he ajoittavat niiden läheltä löytyviä kallioita tai maa-ainesta, joka on saattanut ajautua sinne hyvinkin kaukaa. Esimerkiksi dinosaurusten luusta löytyneet pehmeät kudokset, verisolut, DNA ja radiohiili (C-14) ja timanttien ja hiilen C-14 myös nakertavat aukkoteorian luotettavuutta.

On siis loogisempaa uskoa, että Raamatun ensimmäinen jae on tiivistelmä kuudesta luomispäivästä, joiden maakeskeinen kuvaus alkaa toisesta jakeesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Joosuan pitkän päivän historiallisuus

Touko 9, 2014

 

 

Nimimerkki Kiinnostunut kysyi Suur-Keuruussa näkemystäni Joosuan kirjassa kerrotun pitkän päivän historiallisuudesta.

Kuvaus on osa Israelin kampanjasta amorilaisia vastaan. Muiden kanaanilaisten kansojen tavoin amorilaiset olivat moraalisesti hyvin rappeutuneita ja esimerkiksi uhrasivat vauvoja epäjumalilleen. Jumala oli antanut kanaanilaisille 400 vuotta aikaa tehdä parannus, mutta toisin kuin niniveläiset, jotka katuivat syntejään kuullessaan Joonan saarnan, amorilaiset eivät luopuneet julmista ja raaoista tavoistaan.

Kyseessä oli siis pikemminkin rangaistus pahuudesta kuin kosto.

Amorilaiset palvoivat aurinkoa jumalanaan, joten Jumala myös osoitti, että heidän jumalansa oli melko lailla avuton. Monilla eri kulttuureilla on traditio pitkästä päivästä, mikä osaltaan kertoo siitä, että silloin tapahtui jotain todella epätavallista. Me emme tiedä, miten päivä venyi niin pitkäksi, koska Raamattu ei kerro sitä.

Kaikkialla universumissa ilmenevä hienosäätö kertoo siitä, että sen Luoja on maailmankaikkeuden ulkopuolella, ja luonnonlakien säätäjänä Hän kykenee myös ylittämään ne. Mutta Hän on voinut saada päivänvalon aikaan myös luonnollisemmalla keinolla.

Se, että aurinko pysyi paikallaan, ei tarkoita, että Joosuan kirjan kirjoittaja olisi uskonut auringon kiertävän maata. Mekin ajattelemme maakeskeisesti. Kun meteorologi sanoo, että aurinko nousi kello 5:20, hän ei tarkoita, että aurinko kiertäisi maata. Hän tarkoittaa sitä, että aurinko alkoi tuolloin näkyä horisontin yläpuolella.

Joosuan kirja on historiallista kerrontaa. Joosua oli todellinen henkilö. Israelilaiset ja amorilaiset olivat todellisia kansoja, ja Joosuan ajan taistelut todellisia taisteluja, joten loogisin selitys on, että myös nimimerkin tarkoittama taistelukuvaus on historiallisesti totta.

                                                                                                    

 

On miltei mahdotonta olla uskomatta

huhtikuu 26, 2014

 

On miltei mahdotonta olla uskomatta, että Raamattu on totta. Arkeologia on vahvistanut viidenkymmenen Vanhassa testamentissa mainitun henkilön historiallisuuden. Joukossa on esimerkiksi vain ohimennen mainittu pikkuvirkamies Nebu-Sarsekim (Jer. 39:3). Skeptikot eivät enää voi väittää, että Daavid oli pelkkä legenda tai korkeintaan heimopäällikkö, koska Israelista löytyneessä kivitaulussa puhutaan Daavidin kuningashuoneesta.

Hiljattain geologit löysivät maan uumenista valtavat määrät mineraali ringwoodiittiin sitoutunutta vettä. Genesis ei turhaan puhu syvyyden lähteistä Nooan ajan vedenpaisumuksen yhteydessä.

Uuden testamentin historiallisuudesta on vielä enemmän todisteita. Esimerkiksi Apostolien tekojen pienetkin yksityiskohdat (paikallisvirkamiesten tittelit, puhuttelumuodot, merireitit) ovat paikkansapitäviä.

Ne, jotka sanovat, että Raamattu on muinaisten paimentolaisten tarinakokoelma, eivät pysty perustelemaan väitettään.

Suurin todiste Raamatun luotettavuudesta on kuitenkin Jeesuksen opetus. Hän uskoi Raamatun olevan historiallisesti totta. Kerta toisensa jälkeen Hän vetosi Vanhan testamentin kirjoituksiin.

Totena pitäminen on kuitenkin vasta alku. Kristinusko ei ole pelkästään teoriaa. Jeesus luonnehti sanojaan hengelliseksi ravinnoksi. ”Minä olen – – elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti” (Joh. 6:51). Hän totesi lisäksi: ”Ne sanat, jotka olen teille puhunut, ovat henki ja elämä.”

Kaikki eivät ymmärtäneet, mitä Hän tarkoitti. Jotkut närkästyivät, mutta Pietari sanoi: ”Sinulla on ikuisen elämän sanat.”

Nämä mullistavat sanat on kirjoitettu Raamattuun.

Muita nettikirjoituksiani:

tammikuu 6, 2014

 

Bwana Joen kynästä: http://bwanajoe.blogspot.fi/

Blog in English: http://joelkontinen.blogspot.fi/

Kotisivut: http://personal.inet.fi/koti/joel.kontinen/

 

 

Onko koirasusi evoluution tulos?

maaliskuu 23, 2010

Viestimet ovat viime aikoina raportoineet oletetuista koirasusista. Aamulehti esimerkiksi kertoi ”lähes hyeenan näköisistä koirista”.

 Metsästäjät löysivät Parkanon seudulta pesän, jossa oli viisi sudenpentua. He lopettivat ne, ja niistä otetut DNA-näytteet lähetettiin Saksaan tutkittaviksi.

 Entä jos kokeet osoittavat, että pennut olivat koirasusia, tarkoittaisiko se sitä, että evoluutio on totta?

 Ei. Raamatun käsite laji (baramin) on laajempi kuin nykybiologian lajikäsite. Genesikseen perustuvan mallin mukaan koira (Canis lupus) ja susi (Canis lupus familiaris) kuuluvat samaan lajiin, joten ei olisi mikään ihme, jos koira ja susi voisivat saada yhteisiä jälkeläisiä.

 Lähde:

 Alatalo, Aulis. 2010. Parkanon koirasusipentue DNA-testeihin. Aamulehti 23.3., A4.

Onko siellä ketään?

maaliskuu 19, 2010

Lueskelin äskettäin viime viikon Natureä. Chris McKay arvioi siinä fyysikko Paul Daviesin kirjaa The Eerie Silence: Renewing Our Search for Alien Intelligence/ Are We Alone In The Universe?

Davies käsittelee Eerie Silencessä SETI-hanketta, jossa apuna on käytetty radioteleskooppeja. Tutkijat ovat etsineet elämää ulkoavaruudesta jo puoli vuosisataa – tuloksetta. Emme ole saaneet ainuttakaan lupaavaa signaalia. Hän tulee pohtineeksi, että älykäs elämä saattaa olla hyvinkin harvinaista maapallon ulkopuolella.

Mutta Davies ei malta olla astumatta science fictionin alueelle spekuloimalla, että muukalaiset ovat saattaneet joskus muinaisuudessa ujuttaa viestinsä meidän DNA:hamme.

DNA siis näyttää siltä, että se on suunniteltu. Joku voisi ajatella, että siihen on perinteisempikin selitys kuin avaruusoliot. Löytyisikö vastaus Genesiksestä?